Työaika

Työaika on se aika, jonka työntekijä käyttää työn tekemiseen sekä se aika, jonka hän on velvollinen olemaan työpaikalla tai työnantajan käytettävissä. Jos työntekijällä on oikeus poistua ruokatauolla työpaikalta, ei taukoon kuuluvaa aikaa lueta työajaksi.

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Työajasta voidaan sopia lakien ja sopimusten sallimissa rajoissa työpaikoilla.

Työaikakirjanpito

Työaikalaki edellyttää työnantajaa suunnittelemaan työntekijöiden työajan ja laatimaan sitä varten työtuntijärjestelmän. Työntekijän toteutuneesta työajasta on pidettävä luetteloa, eli työaikakirjanpitoa.

Yötyö ja vuorotyö

Kello 23 ja kello 6 välillä tehtävä työ on yötyötä. Yötyöstä maksettava korvaus on määritelty työehtosopimuksessa. Usein yötyö liittyy vuorotyöhön, mikä voi olla jaksotettuna kahteen tai useampaan työvuoroon. Yötyötä saa tehdä vain työaikalaissa säädetyissä töissä ja työehtosopimuksissa on tarkemmat määräykset yötyöstä.

Työvuoroluettelo

Työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, missä käy ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat ja lepoajan ajankohdat.

Sunnuntaityö

Sunnuntaityötä tehdään sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapyhänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä. Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä maksettava korvaus on 100 % korotettu palkka.

Lisätyö ja ylityö

Lisätyö on sovitun työn lisäksi tehty työ, mikä ei ylitä säännöllistä lain mukaista työaikaa. Lisätyöstä on sovittava erikseen ja edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta. Lisätyöstä maksetaan vähintään samaa palkkaa kuin säännöllisestä työstä, ellei ole erikseen muuta sovittu. Huomioitava on, että pisin lainmukainen työaika on yleensä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Ylityötä on se osa työstä, mikä tehdään säännöllisen työajan enimmäismäärän yli menevästä työstä. Ylityöstä on sovittava erikseen ja edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta kutakin kertaa varten. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä ylitöistä. Ylityöistä maksetaan erillinen korvaus.

Vuorokautinen ylityö on työtä, mitä työntekijä tekee säännöllisen lain mukaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa.

Viikoittainen ylityö on työtä, mitä työntekijä tekee viikoittaisen lainmukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa.

Vuorokautinen ylityö, eli kahdeksan tunnin työajan ylittävä työ, korvataan siten että, kahdelta ensimmäiseltä ylittävältä tunnilta maksetaan 50 % korvaus ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 % korotettu palkka.

Ylityötä saa työaikalain mukaan teetättää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.

Erilaiset lisät

Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan ilta-, lauantai- ym. lisiä, ellei lisien maksaminen perustu asianosaisen alan työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työpaikalla sovittuun käytäntöön. Lisistä on hyvä sopia aina kirjallisesti.

Hätätyö

Hätätyön teettäminen on mahdollista vain työaikalaissa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hätätyötä voidaan teetättää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen normaalissa toiminnassa, tai vakavasti uhkaa johtaa toiminnan keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, eikä työtä voi siirtää myöhemmin suoritettavaksi. Näiden tunnusmerkkien on oltava samanaikaisesti olemassa hätätyön kriteerinä.

Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta. Hätätyötä teetettäessä työnantaja saa pidentää työaikaa siinä määrin kuin ennalta arvaamattoman uhan torjuminen sitä vaatii, kuitenkin enintään kahden viikon ajan. Hätätyötä ei lueta ylityön enimmäismäärään. Hätätyöstä on maksettava tavanomaiset ylityö- ja sunnuntaikorvaukset. Hätätyön teettämisestä on tehtävä aina viivytyksettä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

Lepoaika

Lepoaikoja ovat

  • päivittäiset lepoajat (tarkoittaa käytännössä ruokataukoa)
  • vuorokausilepo
  • viikoittainen vapaa-aika (viikkolepo)
     

Päivittäisen työajan kestäessä yli kuusituntia, työntekijälle tulee varata vähintään tunnin kestävä lepoaika, jolloin hänellä on lupa ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta, sekä käyttää tauko haluamallaan tavalla. Tätä lepoaikaa ei saa sijoittaa työajan alkuun tai loppuun. Lepoajasta on määräykset myös työ- ja virkaehtosopimuksissa, mutta asioista voi sopia myös paikallisesti. Yleensä on sovittu lyhemmästä, kuitenkin vähintään puolituntia kestävästä lepoajasta.

Jos päivittäinen työaika kestää yli kymmenen tuntia, työntekijällä on oikeus pitää vielä yksi, enintään puolen tunnin tauko kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Lepoaikaa ei lueta työajaksi, eikä siitä tarvitse maksaa palkkaa, jos työntekijällä on mahdollisuus poistua työpaikalta.

Kahvitauot perustuvat yleensä työpaikalla noudatettaviin käytöntöihin, joita työnantaja ei voi yksipuolisesti mennä muuttamaan. Työaikalaki ei sinänsä tunne erityisiä kahvitaukoja.

Tupakoinnin työnantaja voi kieltää työpaikalla.

Työntekijällä on oikeus vähintään 11 tunnin lepoon ja jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeyttämään lepoon työvuorojen välissä. Lepoaikojen väliaikaisesta lyhentämisestä voidaan sopia paikallisesti työntekijän suostumuksella. Työntekijällä on oikeus kerran viikossa vähintään 35 tunnin keskeyttämättömään vapaaseen. Tämä viikkolepo voidaan sijoittaa sunnuntain yhteyteen.

Liukuva työaika

Liukuvalla työajalla tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi päättää sovituissa rajoissa työnsä alkamis- ja päättymisajankohdan. Tässä yhteydessä on sovittava myös kiinteästä työajasta (mihin kellonaikaan työntekijän on oltava paikalla) ja liukumien rajoista (minkä kellonaikojen välillä työntekijä voit tulla töihin ja lähteä töistä).

Vuorokautisen liukuman määrä, lyhennys tai pidennys voi olla enintään kolme tuntia ja liukumista kertyvät plus- tai miinustuntien enimmäiskertymä korkeintaan 40 tuntia. Lisäksi voidaan sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla.

Työajan tasoittumisjärjestelmä

Työnantajalla on velvollisuus laatia työajan tasoittumisjärjestelmä, jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi. Tasoittumisjärjestelmästä tulee käydä ilmi vähintään tasoittumisjakson kunkin viikon säännöllinen työaika. Tasoittumisjärjestelmä on ennakolta laadittava ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn tai sovittuun keskimääräiseen työaikaan. 


Aiheesta muualla:

 

Materiaalipankki

Täältä löydät valmiita pohjia mm. työsopimuksiin ja -todistuksiin.

Lue lisää

Työllistäneet yritykset

Täältä löydät yritykset, jotka ovat työllistäneet kampanjassa nuoria.

Lue lisää

Yhteystiedot

Ota meihin yhteyttä
 

Lue lisää

Liity Nuoret Duuniin postituslistalle

* pakollinen tieto